Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm: "Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut"

Liikunta on hyvä selviytymisen apukeino niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.   Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm uskoo, että kuntien uudet valtuutetut osaavat katsoa liikunnan hyötyjä monesta näkökulmasta.

Kari Sjöholm on työskennellyt liikunnan parissa jo yli 30 vuotta. Suomen Kuntaliitossa ja sitä ennen Kunnallisliitossa hän on vaikuttanut vuodesta 1980.

Tänä aikana käsitys urheilusta ja liikunnasta on muuttunut paljon - liikunnan toimiala on laajentunut. Liikunta yhdistettiin aiemmin "lauluun, leikkiin ja kisailuun", kun nuorisoseurat ja urheiluseurat houkuttelivat väkeä terveelliseen vapaa-ajan viettoon.

-Nykyisin liikunnan rooli on yhteiskunnallistunut.  Kuntien valtuutetuille se merkitsee liikunnan hahmottamista riittävän monista näkökulmista. Liikunta on muun muassa osa hyvinvointipolitiikkaa ja peruspalvelu, se on sairauksien ennaltaehkäisyä, työ- ja toimintakyvyn kohentamista, ulkoilureitistöjä, arki- ja lähiliikuntapaikkoja koulujen pihoilla, kilpa- ja huippu-urheilua sekä erityisryhmille suunnattua tarjontaa, Sjöholm toteaa.

Liikunnan hyödyistä vakuuttava näyttö

Liikunnan hyötyjä ei kukaan enää tohdi epäillä, koska asiasta on "jo tuhansia sivuja evidenssiä".

- Esimerkiksi kakkostyypin diabetes on miljardiluokan ongelma. Kuitenkin WHO:n mukaan jopa 90 prosenttia kakkostyypin diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä liikunnalla ja terveellistä ruokavaliota suosimalla, Sjöholm kertoo.

Kuntien valtuustopäätöksillä on suuri merkitys kuntalaisten "liikkuvuudelle". Kuntien liikuntatoimeen käytetään vuosittain noin 700 miljoonaa euroa ja työntekijöitä alalla on viitisentuhatta. 

- Liikunta on eräs terveyden osatekijä. Kun suomalaisten hyvinvointia ja työurien pidentämistä pohditaan ovat investoinnit kuntalaisten terveyteen välttämättömiä, Sjöholm korostaa. 

Liikuntapaikoista 70 prosenttia on kunnallisia

Suomen 30 000:sta liikuntapaikasta 70-80 prosenttia on kunnallisia. Ulkokenttiä on runsaat 9 400, maastoliikuntapaikkoja 8 500 ja sisäliikuntatiloja lähes 6 000.

Valtionavustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin myönnettiin tänä vuonna 28 miljoonaa euroa. Eniten saivat uimahallit ja jäähallit. Yhdeksän uimahallin rakentamista tai korjaamista tuetaan 5,5 miljoonalla eurolla ja kahdeksan jäähallin rakentamista tai korjaamista 5,3 miljoonalla eurolla.

- Liikkumisessa tärkeintä ovat hyvät, arkiset lähipalvelut. Kunnan tehtävänä on tarjota liikuntamahdollisuuksia tasa-arvoisesti kaikille kuntalaisille, Sjöholm sanoo.

Seurakulut kohtuulliselle tasolle

- Liikkumisen pitäisi olla kohtuuhintaista niin kunnissa kuin järjestöjen tarjoamana. Kunnan ja urheiluseurojen kumppanuutta tulee kehittää, Sjöholm painottaa.

- Urheiluseurojen ja lajiliittojen pitäisi asettaa lisenssimaksut järkevälle tasolle. Osallistumiskustannusten tulisi olla kohtuullisia: jokaisen junioriseuran ei tarvitse lähteä Euroopan kiertueelle.

Kunnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomio vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Miten heidät saataisiin liikunnan ilon jäljille? Kukaan ei liiku vain kansantalouden tilaa kohentaakseen.

- Alan koulutustilaisuuksissa puhutaan usein yleisövuorojen tarpeesta. Kaikissa liikuntapaikoissa, kuten jäähalleissa ja palloiluhalleissa tulisi järjestää myös yleisövuoroja. Silloin kiinnostuneet voisivat saada tuntumaa lajiin ja päättää, kiinnostaisiko se enemmänkin, Sjöholm ehdottaa.

Lähde: Pirjo Tuusa, Kuntaliiton viestintäyksikkö