Liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten perhepäivähoidossa voidaan toteuttaa suositusta? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Liikunnan aluejärjestöjen Liikunnan iloa perhepäivähoitoon -webinaarissa.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan aluejärjestöt haluavat jakaa tietoa liikunnan merkityksestä varhaiskasvatuksessa sekä lisätä työyhteisöjen osaamista lasten liikuttajina. Perhepäivähoitajille suunnattu webinaari sai innostuneen vastaanoton ja kiitosta osallistujilta.

-  Olimme todella iloisia, että webinaarissa oli mukana yli 500 aiheesta kiinnostunutta perhepäivähoidon ammattilaista. Lisäksi lähes 200 tilasi tallenteen myöhempää tutustumista varten. On loistava huomata, että tärkeä aihe koskettaa näin montaa perhepäivähoitajaa, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen yhteisen Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset – iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä

Apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta iloitsi päästyään kertomaan suosituksista perhepäivähoitajille. Puheenvuorossaan hän painotti, ettei suositukset yksinään riitä vaan ne pitäisi saada mukaan toimintaan. Päivään pitäisi sisältyä kolme tuntia liikuntaa, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

- Vauhti virkistää, joten lapselle kannattaa antaa tilaa liikkumiseen. Lapsen tapa olla, elää ja tutkia asioita tehdään liikkuen. Lapsi myös oppii asioita toiminnallisesti ja tekeminen on lapselle luontaista. Kiipeilen, tasapainoillen ja majoja rakentaen lapsi oppii motorisia taitoja toteuttaen samalla fyysisen aktiivisuuden suosituksia, kertoo Sääkslahti.

Suosituksissa todetaan, että päivittäinen liikunta on lapselle yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto. Lapsella on oikeus liikkua, kokeilla ja haastaa omia fyysisiä rajojaan – myös heillä, joille liikkuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Pitkät paikallaanolot ja istumisjaksot eivät ole lapselle ominainen tapa toimia.

- Suomalainen luonto ja vuodenajat tarjoavat upeita mahdollisuuksia liikkumiseen. Ympäristö myös haastaa ja hauskuuttaa lasta. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään muiden kanssa. Lapset ovat uskomattoman taitavia keksimään, miten käyttää erilaisia esineitä taitojen oppimiseen. Kuunnellaan siis lapsia ja annetaan heidän vaikuttaa, toteaa Sääkslahti.

Ohjattu liikunta antaa parhaimmillaan onnistumisen elämyksiä

Perhepäivähoidossa ryhmä on pieni, mikä mahdollistaa yksilöllisen huomioimisen. Lapset oppivat toisiltaan ja myös aikuinen voi oppia lapsilta. On tärkeää, että hoitaja tunnistaa oman roolinsa mallina lapsille, sillä aikuisten tehtävänä on myös kannustaa lapsia liikkumaan riittävästi.

Sääkslahti haastaakin pohtimaan, onko kaikki aikuisten tekemät kiellot aina tarpeen. Voisiko kieltojen sijaan kannustaa lapset leikkimään ja liikkumaan.

- Lapselle kaikkeen tekemiseen voi luontaisasti kuulua liikkumista, jos me aikuiset sen sallimme. Ohjattu liikunta on parhaimmillaan silloin, kun se vahvistaa lapsen ”minä osaan ja olen hyvä” -tunnetta tai antaa ajatuksen siitä, että minä voin oppia, toteaa Sääkslahti.

- Mahdollisuus ulkoiluun on keskeinen asia lasten liikkumisen tukemisessa. Mitä enemmän lapset ovat ulkona, sitä aktiivisempia he ovat, sillä ulkona on tilaa liikkua.

”Luomme mahdollisuuksia lasten fyysiselle aktiivisuudelle suunnitelmallisuuden avulla”

Paltamossa on pidetty tärkeänä asiana tukea perhepäivähoitajia heidän työssään. Varhaiskasvatuspäällikkö, perhepäivähoidon lähiesimies Sirpa Härkönen kokee roolissaan olevan toiminnan mahdollistaja.

- Vuosien varrella varhaiskasvatukseen on saatu lisää puhtia ja liikettä muun muassa hankkeiden myötä. Olemme varanneet perhepäivähoitajille esimerkiksi omat sali- ja luisteluvuorot sekä ostaneet liikuntaan innostavia välineitä, kertoo Härkönen.

Hanna Karhu Paltamosta ja Emmi Tiikkainen Kannuksesta olivat kertomassa perhepäivähoidon arjesta ja liikkumisesta lasten kanssa. Esityksissä nousi loistavasti esille, kuinka pieniin tiloihin voi rakentaa erilaisia temppuratoja ja liikkumiseen innostavia toimintoja.

- Meillä on liikuntavälineet lasten vapaassa käytössä ja ovissa liikuntakuvia, joista lapset voivat ottaa ideoita. Lapset kyllä keksivät hauskimmat jutut silloin, kun pääsevät itse toimimaan ohjaajina. Lattialle rakennettu rata, jossa kävellään eri materiaalien päällä sekä temppuilut puolapuilla ovat innostaneet lapsia. Eri oppisisältöjä käsitellään toiminnallisuuden kautta myös metsässä ja muutoinkin ulkona liikkuen, toteaa Karhu.

Molemmat perhepäivähoitajat nostivat esille, ettei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle vaan toiminta voi olla lasten näköistä. Lasten toiveita ja ajatuksia kuunnellaan ja jokainen lapsi saa vaikuttaa.

Perhepäivähoidon ideat ja vinkit jakoon

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asiantuntija Nina Korhonen kertoi puolestaan ohjelman tuesta perhepäivähoitoon sekä avasi Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kehitystyötä ja sen kolmea vaihetta: tutustu, kehitä ja tee näkyväksi. Ohjelma kerää ideoita ja vinkkejä siitä, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta perhepäivähoidossa ja miten perhepäivähoidon pedagogisessa johtamisessa ja suunnittelussa voi hyödyntää Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa ja sen materiaaleja. Jaa omat idea ja vinkit Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman sivuilla. 

Liikunnan aluejärjestöt tukenasi

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat perhepäivähoitajille ja muille varhaiskasvattajille koulutusta ja verkostoja, joilla voidaan edistää varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien toteutumista. Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon.

Lisätietoa: Mikko Mustonen, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Hämeen Liikunta ja Urheilu, p. p. 044 7748 827, mikko.mustonen(at)hlu.fi