Opetus- ja kulttuuriministeriö on oikea julkisen tuen jakaja

Julkisuudessa on käyty keskustelua Olympiakomitean käynnistämistä selvitystöistä, jotka ovat myös sen kevätkokouksen asialistalla 28.5.2024. Liikunnan aluejärjestöt ovat ehdottaneet, että kevätkokouksen yhteydessä olisi järjestetty erillinen seminaari, jossa olisi käyty laajaa ja demokraattista keskustelua kaikkien toimijoiden, ei pelkästään Olympiakomitean jäsenten, kesken selvitystyön asiakokonaisuuksista. Tämä ei toteutunut, emmekä ole näin ollen mukana tämän päivän keskustelussa, joten haluamme tuoda esille liikunnan aluejärjestöjen kannan. 

Liikunnan aluejärjestöt ovat sitä mieltä, että myös tulevaisuudessa rahanjakoroolin tulisi olla opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä. Julkisella rahalla halutaan varmistaa osaltaan julkisen vallan asettamia yhteiskunta- ja liikuntapoliittisia tavoitteita. Näiden asettaminen sekä seurannan arviointityö on perusteltua säilyttää julkisen toimijan vastuulla. Jouko Vuolle nostaa esiin analyysissaan (YLE 27.5.2024), että mahdollisen rahanjakoroolin myötä Olympiakomitealle siirtyisi merkittävä viranomaistehtävä. Liikunnan aluejärjestöt haluavat painottaa, että muista pohjoismaista poiketen Suomen perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Vuolle myös toteaa, että mahdollinen rahanjakoroolin siirtäminen Olympiakomitealle tarkoittaisi muun muassa sitä, että jonkun järjestön ollessa tyytymätön rahanjakopäätökseen hallinto- ja oikaisumenettely ei olisi enää mahdollinen, vaan riitatilanteet ratkaistaisiin käräjäoikeudessa. Se ei varmastikaan olisi omiaan lisäämään yhteen hiileen -puhaltamista liikunnan ja urheilun tavoitteiden saavuttamiseksi, ja muuttaisi Olympiakomitean roolia keskeisesti. 

Liikunnan aluejärjestöt haluavat myös muistuttaa, että aluejärjestöillä on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tavoiteasiakirja, joka ohjaa valtionavustuksen käyttöä, ja sitä kautta tehtävä työ kiinnittyy yhteiseen liikunnan ja urheilun kokonaisuuteen. Liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan tukeminen sekä kuntayhteistyö ovat keskeisiä aluejärjestöjen tehtäviä. 

Tiukentuneessa taloustilanteessa on tarpeen, että keskustelua liikunnan ja urheilun tavoitteista ja järjestöjen rooleista käydään. Aluejärjestöt ovat siihen valmiita ja ovat myös tuoneet sen alusta asti esille. Tätä keskustelua ei kuitenkaan voida käydä yksipuolisesti Olympiakomitean ja konsulttien vetämänä, vaan kansalaisjärjestödemokratiaa, sekä liikunnan paikallisia ja alueellisia tarpeita kunnioittaen. Liikkeen lisäämisen ollessa keskeisesti liikunnan ja urheilun yhteisellä agendalla, on tärkeää huomioida, että paikallisen ja alueellisen tekemisen, lähellä ihmistä, tulee olla keskiössä. 

Lisätietoja:  

Ari Koskinen, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry 
puh. 050 371 4999, ari.koskinen@hlu.fi