Oppilaiden osallisuus - mielenkiintoa ja motivaatiota oppimiseen

Välkkäriohjaajat vetävät välituntiliikuntaa ja pyörittävät liikuntavälinelainaamoa. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa koulun järjestyssääntöjä. Heidän on mahdollisuus päättää miten osoittaa oma osaaminen. Oppilaskunta suunnittelee koko koulun teemapäiviä, tapahtumia ja kampanjoita. Vanhemmat oppilaat opastavat nuorempia tapahtumanjärjestäjiksi. Tapoja oppilaiden osallistamiseen on yhtä paljon kuin on luokkia ja kouluja.

Opetussuunnitelma kannustaa osallistumaan

Uuden opetussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu oppilaiden aktiivisuuden vahvistaminen sekä opiskelun merkityksellisyyden lisääminen ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen. Tärkeää on kuunnella oppilaita herkällä korvalla ja ottaa huomioon heidän esiin tuomat ajatukset. Oppilaiden demokratiakäsitys muodostuu, kuin heillä on omalla toiminnalla mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Koulujen toimintatapoja uudistamalla pyritään rakentaa toimintakulttuuria, joka lisää oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta sekä edistää oppimista ja hyvinvointia. Osallisuus on yhdessä tekemistä, mukana oloa ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään ja koko yhteisöä koskeviin asioihin. Yksittäinen oppilas toimii osana ryhmää kaikkien hyväksi.

Osallistumisen eri tasoja

Oppilaiden osallisuus on osallistumista. Välituntitoimintaan osallistuminen tarjoaa järkevää tekemistä ja pitää pois pahanteosta. Keväinen pyöränkorjauspäivä luo yhteenkuuluvuutta, kun asioita tehdään yhdessä.

Toisaalta oppilaat voivat olla suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteisiä juttuja, oppimassa ja hyödyntämässä järjestelytaitoja. Tapahtumien, retkien tai toiminnan järjestäminen muille tarjoaa erilaisia kokemuksia ja oivallisuuksia, ennen kaikkea asioita tehdään yhdessä, porukalla.

Oman lempilajin kerhon vetämisessä hyödynnetään omia kokemuksia ja omaa intohimoa lajiin, jota sitten jaetaan eteenpäin. Kerhotoiminnan suunnittelu ja toteutus innostaa, kun kiinnostuksen kohde tulee itseltä eikä ole ulkoa asetettu.

Osallisuudella on iso merkitys kouluviihtyvyyteen. Jokaisen oppilaan pitäisi tuntea olevansa osa yhteisöä, ei irrallisia henkilöitä. Koko koulu, oppilaat, opettajat ja kaikki muutkin toimivat yhtenä kokonaisuutena.

Oppilaiden aktiivisuus näkyy koko koulussa

Otanmäen yhtenäiskoulussa Kajaanissa oppilaiden osallisuus on kasvanut ja tullut näkyväksi Liikkuvan koulun myötä ja kouluun on vakiintunut monenlaista toiminta. Aktiivinen ja oma-aloitteinen oppilaskunta suunnittelee liikuntapäiviä, tapahtumia ja turnauksia, niitä toteuttaa itsenäisesti suuri joukko aktiivisia oppilaita. Oppilaiden aktiivisuus on kantanut myös opiskelun puolelle, kun he ovat itse suunnitelleet valintaliikuntakurssin sisällön. Lisäksi kaikki osallistuvat vuorollaan koulun ”oikeisiin” töihin toimimalla seiskaluokan aikana yhden koulupäivän ajan ruokahuollon ja puhtaanapidon töissä.

Oppilaiden aktiivinen osallistuminen ja tekeminen tuo iloa koko koululle. Perinteinen liikuntapäivä on laajentunut muutaman oppilaan laskettelupäivästä koko koulun toimintapäiväksi.

- Juurikin nyt hyvillä fiiliksillä! Tänään liikuimme Vuokatin iloissa koko koulun väellä, oppilaskunnan ideoiden pohjalta riitti vipinää ja liikettä SuperParkin seikkailupuistossa, keilausturnajaisissa, laskettelijat valloittivat Vuokatin vaarat ja sokerina pohjalla Jenna Laukkanen uimaseurana! Mukava oli hakea puhtia kouluarkeen irrottautumalla liikuntapäiväksi Vuokattiin, hehkuttaa lehtori Kaisa Talus onnistunutta päivää

- Ja jo paluumatkalla oppilaat tulivat kertomaan omista, uusista ehdotuksistaan seuraavien reissujen varalle. Oppilaiden osallisuudessa se voima piilee, Talus jatkaa.

Aktiivinen koulupäivä

Aktiiviseen koulupäivään on sisällytetty vähintään tunti liikunta, joka toteutetaan lisäämällä liikettä ja vähentämällä istumista koulupäivän aikana. Koulumatkojen kulkeminen omin voimin ja aktiiviset välitunnit muodostavat siitä suuren osan. Tunneilla puolestaan pieni taukojumppa, hetkellinen työskentely seisten tai toiminnallisten menetelmien käyttö kerryttävät tuntia. Jokaisella koululla on tähän omat tapansa. Alakouluiässä fyysisesti aktiiviempi koulupäivä ja koulumatka liikunta näyttävät edistävän oppimistuloksia.

Liikkuva koulu selvityksessä on todettu, että yhdeksän kymmenestä alakouluikäisestä osallistuu aktiivisesti koulupäivän aikaiseen liikkumiseen, yläkouluikäistä enää reilu viidennes. Alakoululaiset osallistuvat myös liikkumisen suunnitteluun koulussa aktiivisemmin kuin yläkoululaiset, molemmissa ikäryhmissä kolmannes oppilaista osallistuu toiminnan järjestämiseen.

Aktiivisen koulupäivän toteutuksen ytimessä pitäisi olla juuri oppilaiden osallisuus, sitä kautta löydetään parhaat ideat ja tarpeet onnistua, erityisesti yläkoulussa. Yhdessä opettajien kanssa sitten mietitään oman koulun toteuttamiskelpoisimmat ideat. Joskus voi vaatia aikuisilta rohkeutta antaa toteuttaa vähän hullumpiakin ideoita.

Liikunnan aluejärjestöt apuna

Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen toimivat oman alueensa Liikkuvien koulujen tukena koulujen kehittämistyössä. Ne toimivat mm. koulujen sparraajina ja tarjoavat erilaisia koulutuksia. Aluejärjestöt tarjoavat hyödynnettäväksi uutta ”Liikkuva koulu työpaja 2.0 – kehitä ja vakiinnuta” -kokonaisuutta. Kehitä ja vakiinnuta -työpajojen tavoitteena on tukea koulujen Liikkuva koulu kehittämistyön jatkuvuutta ja toiminnan pysyvyyttä. Työpajan sisällöt onkin suunniteltu sellaisten koulujen työyhteisöille, jotka ovat tehneet Liikkuva koulu kehittämistyötä jo useamman vuoden ajan. Kysy työpajoista lisää oman alueesi Liikunnan aluejärjestöstä.

******
Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Liikunnan aluejärjestöjen palveluvalikosta löytyy koulu- ja kuntakohtaisia tukipalveluja, koulutuksia koulujen henkilökunnalle ja oppilaille sekä räätälöityjä liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Liikunnan aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät verkkosivulta: www.liikkuvakoulu.fi/yhteystiedot

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteesta: www.liikkuvakoulu.fi