Vaikuttavuutta ja valintoja

Urheilujohtamisen seminaarissa syyskuun alussa pureuduttiin urheilu- ja liikuntakulttuurin muutokseen johtamisen näkökulmasta

Aamupäivän aiheina olivat uusi liikuntalaki ja valtion rahoituksen vaikuttavuus. Iltapäivän ytimessä oli seurojen tulevaisuuden elinvoimaisuuden vaatimukset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuorossa ylitarkastaja Sari Virta esitteli lyhyesti uuden liikuntalain sisältöä ja muutoksia. Keskeisenä teemana on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
-    Uuden liikuntalain punainen lanka on yhteistyö ja läpäisyperiaate, painotti Virta.
Ihmiset liikkuvat niin omatoimisesti kuin organisoidusti, urheiluseurat liikuttavat eniten 7-14-vuotiaita lapsia ja nuoria kun taas aikuisten määrä seuroissa on pieni.
-    Liikuntapolitiikan tavoite on kansalaisten liikkuminen terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnan osuus kuntien budjeteista on 1,6-1,7 %, mutta esim. TEAviisari  osoittaa, että liikunta on vahvistamassa läpäisyperiaatetta kuntien toiminnassa, huomautti Virta.

Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida ministeriön tekemisiä aloitti puheenvuoronsa pääsihteeri Minna Paajanen.
-    Liikunta näkyy ja vaikuttaa hyvin moninaisesti eri sektoreilla, selkein pinta on ihmisten hyvinvointi ja terveys. Valtio osoittaa liikuntaan rahaa, jonka vaikutus on paljon suurempi kuin asetettu summa. Toisin päin myös valtion pitää ymmärtää paremmin oman panoksensa suurempi vaikuttavuus, tiivisti Paajanen.
Paajanen pohti esityksessään vaikuttavuuden lisäksi kokonaisuuden johtamista.
-    Kaikkien toimijoiden pitäisi puhua samalla kielellä ja yhtenäistää se, mitä termeillä tarkoittaa ja miten niitä tulkitaan. Samoin toimijoiden viestien tulee olla yhdensuuntaisia. Vain näin lisätään vaikuttavuutta. Kaikkien pitää yhdessä toimia saman päämäärän hyväksi, painotti Paajanen.
-    Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa aina valtava joukko muuttujia, siksi asetettujen panosten tulokset eivät aina näy samassa suhteessa, muistuttaa Paajanen.

HLU:n seurakehittäjä Timo Korsumäki pohti omassa puheenvuorossaan tämän päivän seurajohtajan uudenlaisia haasteita. Pitää pystyä katsomaan laajasti seuran toimintaympäristöä ja reagoimaan sen muutoksiin. Seurojen pitää yhä hanakammin pystyä tekemään valintoja ja profiloimaan tekemisensä sen mukaisesti.  Seuroilla on odotuksensa tulevaisuuteen ja vastaavasti ulkoapäin, esim. valtion ja kuntien suunnalta, on odotuksia seuroille. Toiminta on pääsääntöisesti vapaaehtoispohjalla ja tämän joukon johtaminen on täysin erilaista kuin tavallisessa työyhteisössä.

Helsingin Jalkapalloklubin toimitusjohtaja Aki Riihilahti yhtyi edelliseen puheenvuoroon todetessaan, että maailma muuttuu ympärillä ja se pitää ymmärtää ja huomioida toiminnassa.
-    Isoin juttu onnistumisessa on uskaltaa päästää irti menneisyyden kahleista ja tehdä jotain uutta, Riihilahti painotti.
-    Selkeä päämäärä ja askelmerkit sinne pääsyyn sekä uskallus olla erilaisia ja panostaa siihen missä oikeasti ollaan tosi hyviä, hän jatkaa.
Samat lainalaisuudet toimivat niin jalkapallokentällä kuin työyhteisössä, pelaajat tai työntekijät tulee roolittaa toimimaan kunkin omien vahvuuksien mukaisesti.
-    Pitää osata myös kuunnella ja keskustella muiden kanssa ja ymmärtää heitä. Urheiluväen pitäisi entistä paremmin osata kertoa omaa tarinaansa sekä kuunnella ja viestiä toiminnastaan. Olla iholla eikä vain tiedottaa yksisuuntaisesti. Itsestä pitää löytää halu löytää ratkaisuja eikä ulkoistaa vastuuta muille, päättää Riihilahti.
Huippujalkapallon lisäksi HJK:ssa harrastaa jalkapalloa lähes 3000 junioria ja seura on Helsingin toiseksi suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä. Sosiaalinen ja yhteiskuntavastuullinen toiminta luo omalta osaltaan yhtenäisyyden kulttuuria, josta kumpuaa myös huippujalkapallon suosio.

Luentoaineistot: